Ei synny tekstiä, ei ainakaan näin keväällä auringossa. Lämpö pehmittää aivoni, tyhjentää loputkin sanat jonnekin sivutiedostoon. Ehkä sitten joskus syyspimeässä löydän tien sinne aivojeni sopukoihin, tai sitten en ja kaikki mahdottoman hyvät, suorastaan nerokkaat sanat ja lauseet ovat hukassa ikuisesti. Pakko sitten on vaan keksiä uusia käytettäväksi, lohdullinen ajatus.

Radiossakin Mamba laulaa, että vielä on kesää jäljellä, ja miksei olisi, kun ei ole vielä alkanutkaan. Toukokuu ei ole kesää, vaikka olisikin lämmintä. Ja tänään mittari näyttää huomattavasti viileämpää kuin eilen, sadettakin on luvattu. Että tekee hyvää kasvimaalle!